Harvard Mark I

IBM:n Automatic Sequence Controlled Calculator (ASCC), josta Harvardin yliopiston henkilöstö käytti nimeä Mark I, oli yleiskäyttöinen sähkömekaaninen laskukone, jota toisen maailmansodan loppuvaiheessa käytettiin sotaponnistuksiin. Koneen alkuperäisen ajatuksen esitti IBM:lle Howard Aiken marraskuussa 1937. IBM:n insinöörien toteutettavuusselvitysten jälkeen IBM:n pääjohtaja Thomas J. Watson henkilökohtaisesti hyväksyi projektin rahoituksen vuonna 1939.

Aiken oli alkanut etsiä yhteistyöyritystä vuonna 1937 laskukoneen rakentamiseksi. Muutaman kielteisen päätöksen jälkeen Aikenille esiteltiin Charles Babbagen pojan viisikymmentä vuotta aikeisemmin yliopistolle lahjoittama esittelyosa analyyttisestä koneesta. Tämä sai hänet tutkimaan sitä tarkemmin ja hän liitti sen esimerkiksi ehdotukseensa koneesta, joka toteuttaisi analyyttisen koneen periaatteen ja lisäisi siihen uusia tärkeitä piirteitä.

ASCC kehitettiin ja rakennettiin IBM:n Endicottin tehtaalla New Yorkissa ja toimitettiin Harvardiin helmikuussa 1944. Se alettiin käyttää laivaston tarpeisiin toukokuussa ja virallisesti se esiteltiin yliopistolle elokuussa 1944. Yksi ensimmäisistä ohjelmista, jota ASCC:llä ajettiin käynnitettiin maaliskuussa 1944, kun John von Neumann, joka työskenteli Manhattan-projektissa, halusi määrittää, olisiko kokoon puristaminen käyttökelpoinen mahdollisuus sytyttää atomipommi vuosi ennen atomin käyttöä. Mark I käytettiin myös matemaattisten taulukoiden laskemiseen, mikä oli ollut Charles Babbagen tavoitteena analyyttisessä koneessa.

Mark I poistettiin virallisesti käytöstä vuonna 1959, viidentoista käyttövuoden jälkeen.